Imuran atsatiopriini immunosuppressiivinen lääke autoimmuunisairauksien hoidossa

Tervetuloa tutustumaan kattavaan tietopakettiin lääkevalmisteesta nimeltä Imuran. Tämä valmiste, jonka vaikuttava aine on azatiopriini, on ollut vuosikymmenten ajan luotettu ja keskeinen osa monien autoimmuunisairauksien ja elinsiirtojen jälkeisen hyljinnän ehkäisyn hoitoa. Se on tärkeä lääkevalinta, joka auttaa satojatuhansia ihmisiä maailmanlaajuisesti, myös täällä Suomessa, ylläpitämään parempaa elämänlaatua ja hallitsemaan pitkäaikaissairauksiaan tehokkaasti.

Tämän tekstin tarkoituksena on tarjota syvällistä ja helposti ymmärrettävää tietoa Imuranin toiminnasta, käyttöaiheista, annostelusta, mahdollisista sivuvaikutuksista ja muista tärkeistä näkökohdista. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi ja antamaan sinulle täyden ymmärryksen siitä, mitä voit odottaa, jos sinulle on määrätty tai harkitaan tätä lääkitystä. On tärkeää muistaa, että vaikka tämä tieto on kattavaa, se ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa henkilökohtaista neuvontaa.

Mikä on Imuran ja miten se toimii?

Imuran sisältää vaikuttavana aineena azatiopriinia, joka on immunosuppressiivinen lääkeaine. Immunosuppressiiviset lääkkeet ovat suunniteltu heikentämään tai hillitsemään elimistön immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä on kriittistä kahdessa pääasiallisessa tilanteessa:

• Elinsiirrot: Kun potilaalle siirretään uusi elin (esim. munuainen, sydän, maksa), elimistön immuunijärjestelmä tunnistaa sen vieraaksi ja pyrkii “hyökkäämään” sitä vastaan, mikä johtaa hyljintään. Imuran auttaa estämään tämän reaktion ja varmistaa siirretyn elimen toimivuuden pitkällä aikavälillä.

• Autoimmuunisairaudet: Autoimmuunisairauksissa elimistön oma immuunijärjestelmä erehtyy hyökkäämään omia kudoksiaan ja solujaan vastaan, mikä aiheuttaa tulehdusta ja vaurioita. Imuran hillitsee tätä ylireagointia ja auttaa vähentämään oireita ja tautiaktiivisuutta.

Azatiopriinin vaikutusmekanismi

Azatiopriini on niin kutsuttu esilääke (prodrug), mikä tarkoittaa, että se muuttuu elimistössä aktiiviseksi aineenvaihduntatuotteeksi. Sen pääasiallinen aktiivinen muoto on 6-merkaptopuriini. Tämä yhdiste vaikuttaa solujen DNA- ja RNA-synteesiin, erityisesti niissä soluissa, jotka jakautuvat nopeasti – kuten immuunijärjestelmän solut, eli lymfosyytit. Estämällä puriinien synteesiä, jotka ovat välttämättömiä DNA:n ja RNA:n rakennuspalikoita, azatiopriini estää näiden immuunisolujen kasvua ja jakautumista. Tämä johtaa immuunivasteen heikkenemiseen ja tulehdusprosessien rauhoittumiseen.

Koska azatiopriini vaikuttaa laaja-alaisesti solujen jakautumiseen, se vaatii tarkkaa seurantaa, jotta sen immunosuppressiivinen vaikutus on toivotunlainen, mutta ei liian voimakas tai toksinen. Erityisesti verenkuvan ja maksan toiminnan säännöllinen seuranta on välttämätöntä hoidon aikana.

Miksi Imuran on tärkeä lääke?

Imuran edustaa perinteikästä ja tehokasta hoitomuotoa, joka tarjoaa merkittävän avun moniin vakaviin ja kroonisiin sairauksiin. Sen kyky hillitä immuunijärjestelmää auttaa potilaita välttämään elinsiirron hyljinnän, vähentämään autoimmuunisairauksien oireita ja parantamaan heidän elämänlaatuaan merkittävästi. Monet suomalaiset potilaat luottavat Imuraniin osana pitkäaikaista hoitosuunnitelmaansa.

Imuranin käyttöaiheet (indikaatiot)

Imuran on tarkoitettu monien eri sairauksien hoitoon, joissa immuunijärjestelmän liiallinen aktiivisuus aiheuttaa ongelmia. Tässä ovat tärkeimmät virallisesti hyväksytyt käyttöaiheet:

• Elinsiirtojen hyljinnän ehkäisy:

  Imuran on olennainen osa useimpien elinsiirtopotilaiden (esim. munuaisten, sydämen, maksan tai keuhkojen siirrot) hoitoa. Sitä käytetään yhdessä muiden immunosuppressiivisten lääkkeiden kanssa estämään elimistön omaa immuunijärjestelmää hyökkäämästä siirrettyä elintä vastaan ja hylkimästä sitä. Hoito aloitetaan yleensä pian siirron jälkeen ja jatkuu usein koko potilaan loppuelämän ajan.

• Vakava nivelreuma:

  Nivelreuma on krooninen autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa nivelten tulehdusta, kipua, turvotusta ja ajan myötä nivelten tuhoutumista. Imurania käytetään vakavan, aktiivisen ja etenevän nivelreuman hoitoon, kun perinteisemmät hoitomuodot, kuten tulehduskipulääkkeet ja glukokortikoidit, eivät ole tuottaneet riittävää vastetta tai niitä ei voida käyttää.

• Systeeminen lupus erythematosus (SLE):

  SLE on monimuotoinen autoimmuunisairaus, joka voi vaikuttaa lähes mihin tahansa elimistön osaan, mukaan lukien nivelet, iho, munuaiset, sydän, keuhkot ja veri. Imuran voi auttaa hallitsemaan SLE:n oireita ja vähentämään elinvaurioita tukahduttamalla immuunijärjestelmän ylireagointia.

• Dermatomyosiitti ja polymyosiitti:

  Nämä ovat autoimmuunisairauksia, jotka aiheuttavat lihasten ja joskus myös ihon tulehdusta. Oireita ovat lihasheikkous ja -kipu. Imuran voi auttaa vähentämään tulehdusta ja parantamaan lihasvoimaa.

• Krooninen aktiivinen hepatiitti:

  Tietyissä autoimmuunihepatiitin muodoissa, joissa maksatulehdus on kroonista ja etenevää, Imuran voi auttaa hillitsemään immuunijärjestelmän aiheuttamaa maksan vaurioitumista ja parantamaan maksan toimintaa.

• Pemphigus vulgaris ja bullous pemphigoid:

  Nämä ovat harvinaisia autoimmuunisairauksia, jotka aiheuttavat rakkuloiden muodostumista iholle ja limakalvoille. Imuran voi auttaa vähentämään immuunivastetta, joka on vastuussa näiden rakkuloiden kehittymisestä.

• Polyarteritis nodosa ja muut vaskuliitit:

  Nämä ovat harvinaisia autoimmuunisairauksia, jotka aiheuttavat verisuonten tulehdusta (vaskuliittia). Tulehdus voi vaurioittaa elimiä ja kudoksia. Imuran voi olla osa hoitoa näiden tilojen hallitsemiseksi.

• Autoimmuuninen hemolyyttinen anemia ja krooninen refraktaarinen idiopaattinen trombosytopeeninen purppura:

  Nämä ovat verisairauksia, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia punasoluja tai verihiutaleita vastaan. Imuran voi auttaa hillitsemään tätä autoimmuunireaktiota.

• Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus (ulseratiivinen koliitti):

  Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD), joissa suoliston tulehdus aiheuttaa vatsakipua, ripulia, verenvuotoa ja painonlaskua. Imurania käytetään näiden sairauksien pitkäaikaiseen hallintaan, erityisesti taudin aktiivisuuden ylläpitohoitoon ja kortikosteroidihoidon tarpeen vähentämiseen. Se on usein tehokas vaihtoehto, kun ensilinjan hoidot eivät ole riittäviä.

Kuten kaikissa lääkityksissä, lääkäri päättää aina tapauskohtaisesti, onko Imuran paras ja turvallisin hoitomuoto potilaan sairauden ja yleiskunnon kannalta.

Annostus ja anto-ohjeet

Imuranin annostus on aina yksilöllinen ja lääkärin määräämä. Annos riippuu useista tekijöistä, kuten hoidettavasta sairaudesta, potilaan painosta, munuaisten ja maksan toiminnasta sekä samanaikaisesta muusta lääkityksestä. On ehdottoman tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita ja olla muuttamatta annostusta itse.

Yleisiä periaatteita annostelusta:

• Elinsiirrot: Alkuannos on tyypillisesti korkeampi, ja sitä pienennetään asteittain ylläpitoannokseen. Annos voidaan jakaa useammalle otolle päivässä.

• Autoimmuunisairaudet: Annostus aloitetaan yleensä pienemmällä annoksella, jota nostetaan vähitellen halutun tehon saavuttamiseksi ja sivuvaikutusten minimoimiseksi. Ylläpitoannos voi vaihdella suuresti potilaasta toiseen.

• Antoajankohta: Tabletit suositellaan ottamaan aterian jälkeen pahoinvoinnin riskin vähentämiseksi. Ne tulee niellä kokonaisina riittävän nestemäärän kanssa. Tabletteja ei saa murskata, jakaa tai pureskella ilman lääkärin erityisohjetta, sillä se voi altistaa käyttäjän ja käsittelijän lääkeaineelle ja vaikuttaa annosteluun.

• Säännöllisyys: Ota lääke säännöllisesti joka päivä samaan aikaan parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Hoidon kesto

Imuran-hoito on usein pitkäaikaista, jopa elinikäistä, erityisesti elinsiirtopotilailla. Autoimmuunisairauksissa hoidon kesto riippuu taudin aktiivisuudesta ja vasteesta hoitoon. Hoidon keskeyttäminen tai annoksen muuttaminen ilman lääkärin lupaa voi johtaa taudin pahenemiseen tai elinsiirteen hyljintään.

Vasta-aiheet ja varoitukset

Kuten kaikki tehokkaat lääkkeet, myös Imuran ei sovi kaikille, ja sen käyttöön liittyy tärkeitä varoituksia ja varotoimia.

Vasta-aiheet (milloin Imurania ei saa käyttää):

• Yliherkkyys azatiopriinille tai jollekin tabletin apuaineelle.
• Yliherkkyys 6-merkaptopuriinille (koska azatiopriini muuttuu elimistössä 6-merkaptopuriiniksi).
• Raskaus (erityisesti ensimmäinen kolmannes) ja imetys, ellei lääkäri ole todennut hyötyjen olevan selkeästi haittoja suuremmat.
• Vaikea infektio.
• Vaikea luuydinsuppressio.
• Haavainen paksusuolentulehdus, jos potilaalla on myös aktiivinen haimatulehdus.

Erityiset varoitukset ja varotoimet:

• Veriarvojen seuranta: Imuran voi aiheuttaa luuydinsuppressiota, mikä tarkoittaa, että luuydin tuottaa vähemmän verisoluja. Tämä voi johtaa leukopeniaan (valkosolujen puute), trombosytopeniaan (verihiutaleiden puute) ja anemiaan (punasolujen puute). Siksi säännölliset ja tiheät verenkuvan tarkistukset ovat ehdottoman välttämättömiä hoidon aikana, erityisesti alussa ja annosmuutosten jälkeen.

• Maksan toiminta: Lääke voi aiheuttaa maksavaurioita tai -tulehduksia. Maksan toimintakoetulosten säännöllinen seuranta on tärkeää. Jos ilmenee keltaisuutta tai muita maksavaurion oireita, ota heti yhteyttä lääkäriin.

• Infektioriski: Koska Imuran heikentää immuunijärjestelmää, potilaat ovat alttiimpia infektioille, myös harvinaisille opportunistisille infektioille. On tärkeää välttää kontaktia infektiota sairastavien ihmisten kanssa ja ilmoittaa heti lääkärille kaikista infektion oireista (kuume, kurkkukipu, yskä, palelu).

• Syöpäriski: Immunosuppressiiviset lääkkeet, kuten Imuran, voivat lisätä riskiä sairastua tiettyihin syöpiin, kuten lymfoomiin, ihosyöpiin (erityisesti basaalikarsinooma ja okasolusyöpä) ja tiettyihin muihin syöpiin (esim. kohdunkaulan syöpä, sarkoomat). Tämän vuoksi auringolta suojautuminen on tärkeää.

• Rokotukset: Eläviä heikennettyjä viruksia sisältäviä rokotteita (esim. tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, BCG, vesirokko, keltakuume) ei yleensä suositella Imuran-hoidon aikana immunosuppression vuoksi. Keskustele aina lääkärin kanssa rokotuksista.

• Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa: Imuran voi reagoida haitallisesti monien muiden lääkkeiden kanssa. Erityisen tärkeää on mainita kaikki käyttämäsi lääkkeet lääkärille ja apteekissa.

  • Allopurinoli: Allopurinoli, jota käytetään kihdin hoitoon, voi voimistaa azatiopriinin vaikutusta ja lisätä sivuvaikutusten riskiä. Jos näitä lääkkeitä käytetään samanaikaisesti, Imuranin annosta on pienennettävä huomattavasti.

  • Ribaviriini: Ribaviriinin samanaikainen käyttö voi lisätä azatiopriinin myelosuppressiota (luuydinsuppressiota).

  • Muut immunosuppressantit: Yhdessä muiden immuunijärjestelmää lamaavien lääkkeiden (esim. syklofosfamidi, metotreksaatti, kortikosteroidit, takrolimuusi, siklosporiini) kanssa Imuranin vaikutus voi voimistua, mikä lisää infektio- ja syöpäriskiä.

  • Varfariini: Imuran voi vaikuttaa varfariinin hyytymistä estävään vaikutukseen. Veren hyytymisarvoja on seurattava tarkasti.

• NTP-entsyymin puute: Joillakin ihmisillä on geneettinen puutos tiopuriinimetyylitransferaasi (TPMT) -entsyymissä, joka on vastuussa azatiopriinin aineenvaihdunnasta. Tämä voi johtaa lääkkeen haitallisten metaboliittien kertymiseen ja vakavaan toksisuuteen, erityisesti luuydinsuppressioon. Ennen hoidon aloittamista voidaan harkita TPMT-aktiivisuuden määritystä.

Kaikkien näiden seikkojen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Imuran-hoitoa valvotaan tarkasti erikoislääkärin toimesta.

Mahdolliset sivuvaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, myös Imuran voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, vaikkakaan kaikki eivät niitä koe. Sivuvaikutusten esiintyvyys ja vakavuus vaihtelevat potilaskohtaisesti.

Hyvin yleiset sivuvaikutukset (esiintyvät yli 1 potilaalla 10:stä):

• Infektiot (esim. virus-, bakteeri- ja sieni-infektiot, erityisesti silloin kun Imurania käytetään yhdessä muiden immunosuppressiivisten lääkkeiden kanssa).
• Luuydinsuppressio, joka voi johtaa leukopeniaan (valkosolujen väheneminen).

Yleiset sivuvaikutukset (esiintyvät 1–10 potilaalla 100:sta):

• Pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus. Nämä voidaan usein minimoida ottamalla lääke aterian jälkeen.
• Verihiutaleiden väheneminen (trombosytopenia), mikä lisää verenvuotoriskiä.
• Allergiset reaktiot, kuten ihottuma, kuume, vilunväristykset, lihas- ja nivelkipu, maksan toiminnan häiriöt, munuaisten vajaatoiminta ja verisuonitulehdus.

Melko harvinaiset sivuvaikutukset (esiintyvät 1–10 potilaalla 1 000:sta):

• Haimatulehdus (pankreatiitti), erityisesti Crohnin tautia sairastavilla.
• Maksavaurio, sappistaasi, maksan toiminnan heikkeneminen.
• Anemia (punasolujen väheneminen).

Harvinaiset sivuvaikutukset (esiintyvät 1–10 potilaalla 10 000:sta):

• Vakavat luuydinvaikutukset, kuten agranulosytoosi (neutrofiilien lähes täydellinen puuttuminen), aplastinen anemia, hemolyyttinen anemia.
• Suoliston tulehdus tai verenvuoto, ripuli.
• Hiustenlähtö (yleensä palautuva hoidon lopettamisen jälkeen).
• Erilaiset syövät, kuten non-Hodgkin-lymfoomat ja ihosyövät (katso tarkemmin kohta “Varoitukset ja varotoimet”).

Hyvin harvinaiset sivuvaikutukset (esiintyvät alle 1 potilaalla 10 000:sta):

• Pneumoniitti (keuhkotulehdus).
• Munuaistulehdus (interstitiaalinen nefriitti).
• Akuutti maksanekroosi, joka voi olla hengenvaarallinen.

Jos koet vakavia sivuvaikutuksia tai sinulla on huolta mistä tahansa oireesta hoidon aikana, ota aina yhteyttä lääkäriin tai terveydenhuollon ammattilaiseen. Älä koskaan muuta annostusta tai lopeta lääkkeen käyttöä omin päin.

Yliannostus

Yliannostus Imuranilla voi aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia, jotka liittyvät pääasiassa luuydinsuppressioon ja maksan toimintahäiriöihin. Yliannostuksen oireet voivat ilmaantua viiveellä, jopa useita viikkoja altistuksen jälkeen.

Yliannostuksen oireita voivat olla:

• Vakava luuydinsuppressio, joka ilmenee infektioina (kuume, kurkkukipu), mustelmina tai verenvuotoina (nenäverenvuoto, ienverenvuoto) sekä väsymyksenä ja hengenahdistuksena (anemia).
• Maksavaurio (keltaisuus, pahoinvointi, vatsakipu).
• Haimatulehdus.

Jos epäilet yliannostusta, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon tai lähimpään päivystykseen. Yliannostuksen hoito on oireenmukaista ja tukevaa. Verenkuvaa ja maksan toimintaa on seurattava tiiviisti.

Imuranin säilytys

Säilytä Imuran-tabletit alkuperäispakkauksessaan huoneenlämmössä (alle 25 °C), suojassa kosteudelta ja valolta. Pidä lääke poissa lasten ulottuvilta ja näkyviltä. Älä käytä lääkettä pakkaukseen merkityn viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen.

Taulukko: Imuranin tärkeimmät ominaisuudet

Ominaisuus	Kuvaus
Vaikuttava aine	Azatiopriini
Lääkemuoto	Tabletti
Vahvuudet	25 mg, 50 mg (yleisimmät vahvuudet)
Lääkeryhmä	Immunosuppressantti (immunosupressiivinen aine)
Vaikutusmekanismi	Puriiinisynteesin esto, estää nopeasti jakautuvien immuunisolujen kasvua
Tärkeimmät käyttöaiheet	Elinsiirtojen hyljinnän ehkäisy, vakava nivelreuma, Crohnin tauti, haavainen paksusuolentulehdus, SLE, muut autoimmuunisairaudet
Antoreitti	Suun kautta (oraalinen)
Säilytys	Huoneenlämmössä (alle 25 °C), suojassa valolta ja kosteudelta
Hoidon kesto	Usein pitkäaikainen, lääkärin määräämä
Tärkeä huomio	Vaatii säännöllistä seurantaa (verenkuva, maksan toiminta)

Usein kysyttyjä kysymyksiä Imuranista

1. Miten Imuran vaikuttaa elimistössä?

Imuran sisältää azatiopriinia, joka muuttuu elimistössä aktiiviseksi 6-merkaptopuriiniksi. Tämä yhdiste estää solujen DNA:n ja RNA:n synteesiä, erityisesti immuunijärjestelmän soluissa (lymfosyyteissä), jotka jakautuvat nopeasti. Tämän seurauksena immuunijärjestelmän toiminta heikkenee, mikä auttaa estämään elinsiirtojen hyljintää ja rauhoittamaan autoimmuunisairauksien aiheuttamaa tulehdusta omia kudoksia vastaan.

2. Mihin sairauksiin Imuran on tarkoitettu?

Imuran on tarkoitettu monien immuunijärjestelmän häiriöihin liittyvien sairauksien hoitoon. Näitä ovat muun muassa elinsiirtojen hyljinnän ehkäisy, vakava nivelreuma, Crohnin tauti, haavainen paksusuolentulehdus, systeeminen lupus erythematosus (SLE) sekä tietyt muut autoimmuunisairaudet, kuten dermatomyosiitti, polymyosiitti ja autoimmuunihepatiitti.

3. Kuinka kauan Imuran-hoito kestää?

Imuran-hoito on usein pitkäaikaista. Elinsiirtopotilailla hoito voi jatkua koko eliniän ajan, jotta siirretyn elimen hyljintää estetään. Autoimmuunisairauksissa hoidon kesto riippuu taudin aktiivisuudesta ja yksilöllisestä vasteesta, ja se voi kestää useita kuukausia tai vuosia. Lääkäri päättää hoidon kestosta yksilöllisesti.

4. Mitä sivuvaikutuksia Imuranilla voi olla?

Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat infektioiden lisääntynyt riski ja luuydinsuppressio (valkosolujen ja muiden verisolujen määrän väheneminen), pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Harvinaisempia, mutta vakavampia sivuvaikutuksia voivat olla haimatulehdus, maksavaurio, ja pitkäaikaisessa käytössä lisääntynyt syöpäriski. Tämän vuoksi säännöllinen seuranta on välttämätöntä.

5. Mitä verikokeita Imuran-hoidon aikana tarvitaan?

Imuran-hoidon aikana on välttämätöntä seurata säännöllisesti verenkuvaa (valkosolut, punasolut, verihiutaleet) ja maksan toimintakoearvoja. Alkuvaiheessa ja annosmuutosten yhteydessä verikokeita otetaan tiheämmin, esimerkiksi viikoittain tai kahden viikon välein. Myöhemmin seuranta voi olla harvempaa, esimerkiksi kuukausittaista. Tämä auttaa havaitsemaan mahdolliset sivuvaikutukset, kuten luuydinsuppression tai maksavaurion, ajoissa.

6. Voiko Imuran-hoitoa jatkaa raskauden tai imetyksen aikana?

Imuranin käyttöä raskauden ja imetyksen aikana tulee välttää, ellei lääkäri ole nimenomaisesti arvioinut, että hoidon hyödyt äidille ovat selvästi suuremmat kuin mahdolliset riskit sikiölle tai imeväiselle. Azatiopriini voi läpäistä istukan ja rintamaitoon, ja siihen liittyy riskejä sikiön ja vauvan kehitykselle. Keskustele aina lääkärin kanssa, jos suunnittelet raskautta, olet raskaana tai imetät.

7. Onko Imuranilla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa?

Kyllä, Imuranilla on useita tärkeitä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Erityisen merkittäviä ovat yhteisvaikutukset kihdin hoitoon käytettävän allopurinolin kanssa, joka voi voimistaa Imuranin haittavaikutuksia. Myös muut immunosuppressiiviset lääkkeet ja tietyt verenohennuslääkkeet (esim. varfariini) voivat olla ongelmallisia. On ensiarvoisen tärkeää kertoa lääkärille ja apteekin henkilökunnalle kaikista käyttämistäsi lääkkeistä, myös itsehoitolääkkeistä ja luontaistuotteista.

8. Mitä tulee huomioida auringonvalon suhteen Imuran-hoidon aikana?

Koska Imuran ja muut immunosuppressantit voivat lisätä ihosyövän riskiä, on erittäin tärkeää suojautua auringonvalolta hoidon aikana. Käytä korkean suojakertoimen aurinkovoidetta, peittävää vaatetusta ja hakeudu varjoon, erityisesti kun oleskelet ulkona Suomen kesässä tai matkailet aurinkoisemmissa olosuhteissa. Vältä solariumin käyttöä.

9. Miten Imuran tulee ottaa?

Imuran-tabletit otetaan suun kautta, yleensä aterian jälkeen. Tämä auttaa vähentämään mahdollisia pahoinvoinnin ja vatsavaivojen oireita. Tabletit tulee niellä kokonaisina riittävän nestemäärän, esimerkiksi lasillisen veden kanssa. Niitä ei tule murskata, jakaa tai pureskella, ellei lääkäri ole nimenomaisesti ohjeistanut. Ota lääke säännöllisesti joka päivä lääkärin määräämän annostuksen mukaisesti.