Muistisairauden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy opas aivoterveyden ylläpitoon

Dementia on laaja käsite, joka kattaa useita aivojen toimintaa heikentäviä sairauksia. Yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, mutta myös verisuoniperäinen dementia, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva dementia ovat merkittäviä muistisairauksia. Vaikka parantavaa hoitoa dementiaan ei toistaiseksi ole, on olemassa lääkehoitoja, jotka on suunniteltu hidastamaan sairauden etenemistä, lievittämään oireita ja parantamaan potilaan elämänlaatua. Nämä lääkkeet ovat keskeinen osa kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa, joka Suomessa rakennetaan aina yksilöllisesti potilaan tarpeiden ja sairauden vaiheen mukaan, usein yhteistyössä neurologin tai geriatrin kanssa.

Dementialääkkeiden päätavoitteena on vaikuttaa aivojen välittäjäaineiden, kuten asetyylikoliinin ja glutamaatin, toimintaan. Nämä kemikaalit ovat elintärkeitä muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden ja muiden kognitiivisten toimintojen kannalta. Dementian edetessä näiden välittäjäaineiden tuotanto tai toiminta häiriintyy, mikä johtaa tyypillisiin oireisiin, kuten muistiongelmiin, sekavuuteen ja päättelykyvyn heikkenemiseen. Lääkehoidolla pyritään korjaamaan tätä epätasapainoa, mikä voi auttaa potilasta säilyttämään toimintakykynsä pidempään ja selviytymään arjen haasteista paremmin. Hoito aloitetaan yleensä heti diagnoosin varmistuttua, ja sen tehoa ja sopivuutta seurataan säännöllisesti hoitavan lääkärin toimesta.

Lääkeryhmät ja niiden toiminta

Nykyisin käytössä olevat dementialääkkeet jaetaan pääasiassa kahteen pääryhmään niiden vaikutusmekanismin perusteella. On tärkeää ymmärtää, että nämä lääkkeet eivät paranna itse sairautta, vaan ne hoitavat sen oireita. Oikein valitulla ja annostellulla lääkityksellä voidaan kuitenkin saavuttaa merkittäviä hyötyjä potilaan ja hänen läheistensä arjessa.

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät

Tämä on yleisimmin käytetty lääkeryhmä lievän ja keskivaikean Alzheimerin taudin hoidossa. Asetyylikoliini on aivoissa keskeinen välittäjäaine, joka osallistuu muistitoimintoihin ja oppimiseen. Alzheimerin taudissa asetyylikoliinia tuottavien hermosolujen tuhoutuminen johtaa sen pitoisuuden laskuun aivoissa. Asetyylikoliiniesteraasin estäjät, kuten niiden nimi kertoo, estävät asetyylikoliiniesteraasi-nimisen entsyymin toimintaa. Tämä entsyymi hajottaa normaalisti asetyylikoliinia. Kun sen toiminta estetään, asetyylikoliinin määrä aivojen synapsiraoissa kasvaa ja sen vaikutus tehostuu. Tämä voi parantaa potilaan kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, keskittymiskykyä ja yleistä vireystilaa.

Tähän lääkeryhmään kuuluvat seuraavat vaikuttavat aineet:

• Donepetsiili: Yleisimmin käytetty lääke, joka otetaan kerran päivässä.
• Rivastigmiini: Saatavilla sekä kapseleina että laastarina. Laastarimuoto voi vähentää ruoansulatuskanavan haittavaikutuksia ja on kätevä potilaille, joilla on nielemisvaikeuksia.
• Galantamiini: Otetaan yleensä kerran päivässä hitaasti vapauttavina kapseleina. Sillä on kaksoisvaikutusmekanismi, sillä se estää asetyylikoliiniesteraasia ja lisäksi herkistää nikotiinireseptoreita asetyylikoliinille.

NMDA-reseptorin antagonistit

Tähän lääkeryhmään kuuluu tällä hetkellä vain yksi vaikuttava aine, memantiini. Sitä käytetään keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin hoitoon, usein yhdessä asetyylikoliiniesteraasin estäjän kanssa. Sen vaikutusmekanismi on erilainen. Glutamaatti on toinen tärkeä aivojen välittäjäaine, mutta sen liiallinen määrä voi olla haitallista ja vahingoittaa hermosoluja. Tätä ilmiötä kutsutaan eksitotoksisuudeksi. Memantiini toimii estämällä NMDA-reseptoreita, jotka reagoivat glutamaattiin. Se suojaa aivosoluja liiallisen glutamaattistimulaation aiheuttamilta vaurioilta. Tämän seurauksena se voi auttaa vähentämään dementiaan liittyviä oireita, kuten levottomuutta, aggressiivisuutta ja sekavuutta, sekä parantaa potilaan yleistä toimintakykyä sairauden myöhemmissä vaiheissa.

Yleisimpien dementialääkkeiden vertailu

Lääkehoidon valinta on aina yksilöllinen prosessi, jonka hoitava lääkäri tekee potilaan sairauden tyypin, vaiheen, yleiskunnon ja muiden sairauksien perusteella. Alla on esitelty tarkemmin Suomessa yleisimmin käytettyjä dementialääkkeitä ja niiden ominaisuuksia. Nämä lääkkeet ovat keskeinen osa nykyaikaista muistisairauksien hoitoa ja niiden avulla pyritään tukemaan potilaan itsenäistä selviytymistä mahdollisimman pitkään.

Donepetsiili (esim. Aricept, Donepezil ratiopharm)

Donepetsiili on laajimmin käytetty ja tutkituin asetyylikoliiniesteraasin estäjä. Se on tarkoitettu lievän ja keskivaikean Alzheimerin taudin oireenmukaiseen hoitoon. Annostus aloitetaan tyypillisesti pienellä annoksella (5 mg kerran päivässä) haittavaikutusten minimoimiseksi ja nostetaan noin kuukauden kuluttua ylläpitoannokseen (10 mg kerran päivässä). Lääke otetaan yleensä iltaisin. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, ripuli, unettomuus ja lihaskrampit. Nämä oireet ovat usein lieviä ja ohimeneviä, ja ne ilmenevät tyypillisesti hoidon alussa tai annosta nostettaessa.

Rivastigmiini (esim. Exelon, Rivastigmin Orion)

Rivastigmiini on toinen tehokas asetyylikoliiniesteraasin estäjä, jolla on laajempi käyttöaihe: sitä käytetään lievän ja keskivaikean Alzheimerin taudin lisäksi myös Parkinsonin tautiin liittyvän lievän tai keskivaikean dementian hoitoon. Tämä tekee siitä tärkeän vaihtoehdon potilaille, joilla on molempien sairauksien oireita. Rivastigmiini on saatavilla suun kautta otettavina kapseleina (kahdesti päivässä) sekä iholle liimattavana depotlaastarina (kerran päivässä). Laastari on erinomainen vaihtoehto, sillä se vapauttaa lääkeainetta tasaisesti verenkiertoon, mikä usein vähentää ruoansulatuskanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia ja oksentelua. Se on myös hyvä ratkaisu, jos potilaalla on nielemisvaikeuksia tai lääkkeiden ottaminen unohtuu helposti.

Galantamiini (esim. Reminyl, Galantamin Krka)

Galantamiini on asetyylikoliiniesteraasin estäjä, jota käytetään lievän ja keskivaikean Alzheimerin taudin hoitoon. Sen erikoisuutena on kaksoisvaikutusmekanismi. Asetyylikoliiniesteraasin eston lisäksi se moduloi nikotiinireseptoreita, mikä tehostaa jäljellä olevan asetyylikoliinin vaikutusta aivoissa. Lääke on saatavilla hitaasti lääkeainetta vapauttavina depotkapseleina, jotka otetaan kerran päivässä, yleensä aamuisin. Kuten muutkin ryhmän lääkkeet, hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota nostetaan vähitellen. Yleisimmät haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin donepetsiilillä ja rivastigmiinilla: pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja ruokahaluttomuus.

Memantiini (esim. Ebixa, Memantine Accord)

Memantiini edustaa omaa lääkeryhmäänsä (NMDA-reseptorin antagonistit) ja on tarkoitettu keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin hoitoon. Toisin kuin asetyylikoliiniesteraasin estäjät, se ei vaikuta asetyylikoliiniin vaan säätelee glutamaatin toimintaa. Sitä voidaan käyttää yksinään tai yhdessä asetyylikoliiniesteraasin estäjän kanssa, mikä on yleinen käytäntö sairauden edetessä. Yhdistelmähoito voi tarjota paremman tehon kuin kumpikaan lääke yksinään. Memantiini-hoito aloitetaan myös pienellä annoksella, jota nostetaan asteittain viikon välein. Lääke on yleensä hyvin siedetty. Mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla huimaus, päänsärky, ummetus ja uneliaisuus. Sen on osoitettu auttavan erityisesti käytösoireisiin, kuten levottomuuteen ja aggressiivisuuteen.

Alla oleva taulukko tiivistää keskeiset tiedot näistä lääkkeistä, jotta niiden vertailu olisi helpompaa.

Lopuksi on tärkeää muistaa, että lääkehoito on vain yksi osa dementian kokonaisvaltaista hoitoa. Sen rinnalla yhtä tärkeitä ovat kognitiivinen kuntoutus, fyysinen aktiivisuus, terveellinen ravitsemus sekä sosiaalinen ja henkinen tuki. Myös omaisten ja hoitajien jaksamisen tukeminen on keskeistä onnistuneessa hoidossa. Dementian hoito Suomessa perustuu kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin, jotka korostavat moniammatillista ja potilaslähtöistä lähestymistapaa. Jos sinulla tai läheiselläsi on kysyttävää dementialääkkeistä, niiden käytöstä tai mahdollisista haittavaikutuksista, apteekkimme ammattitaitoinen henkilökunta neuvoo mielellään.